Taide ja sana vastakkain. Case Neil Young.

SUSANNA SANTOS

Mutta kyse ei kuitenkaan ole vain musiikin poistamisesta ja yksittäisen artistin hylkäämisestä vaan jostain paljon isommasta yhteiskunnallisesta kannanotosta. On selvää, että Spotify on puolustanut päätöksellään sananvapautta.

Sananvapaus ja eriävät mielipiteet ovat demokratian kulmakivi. Vapaan, demokraattisen yhteiskunnan piirteisiin kuuluu myös luottamus omiin kansalaisiin. Luottamus mitataan kyvyssä toimia rationaalisesti, solidaarisesti – ja lain puitteissa. Yhteiskunnan ei tulisi puuttua siihen mistä ja miten yksilö hankkii tietoa tai miten hän sen hyödyntää niin kauan kuin keinot ovat laillisia. Sitä tarkoittaa yksilön vapaus ja vapaa yhteiskunta. Yhteiskunta kuitenkin voi kannustaa lukemaan tutkittua tietoa, suosia asiantuntijalausuntoja ja järjestää julkisia tilaisuuksia, joissa tiede nostetaan jalustalle. Franklin Roosevelt onkin jo aikanaan todennut, että demokratian ainoa todellinen suojakeino on koulutus.

Nykypäivänä kansalaisten puheenvuorot ja mielipiteet ovat siirtyneet yhä enemmän vain sosiaaliseen mediaan ja ovat muuttaneet merkittävästi sitä volyymia, millä vapaa sana liikkuu ja toisaalta kenet se tavoittaa. Joe Rogan, kaikkien aikojen suosituin amerikkalainen podcast isäntä, julkaisi vuonna 2018 jakson, jossa hän haastatteli amerikkalaista politiikan kommentaattoria Candace Owensia. Haastattelun aikana Rogan hermostui silmin nähden Owensille tämän vähätellessä ilmastonmuutosta ja sen vakavuutta. Rogan penäsi Owensilta parempia perusteluja näkemyksilleen ja korosti, että on vaarallista todeta asioita, joista ei ole täysin perillä erityisesti silloin kun sosiaalisen median seuraajaluvut ovat huomattavia. Rogan ei kuitenkaan jälkikäteen lähestynyt YouTubea (Sittemmin ohjelma on siirtynyt myös Spotifylle) ja uhannut poistaa omaa ohjelmansa palvelusta jos Owens saisi jatkaa omaa kanavaansa. Siitäkin huolimatta, että ilmastonmuutoksen torjunta on Roganille tärkeä asia. Haastattelu päättyi erimielisyyksistä huolimatta hyvässä hengessä ja molemmat jatkoivat podcastiaan tahoillaan. Se oli malliesimerkki sananvapaudesta ja siitä miten se saa parhaimmillaan toteutua.  

Kanadalais-amerikkalainen muusikkolegenda Neil Young näytti taas päinvastaista esimerkkiä kun hän tammikuussa 2022 teki kirjallisen uhkauksen Spotifylle. Uhkauksessa vaadittiin Joe Roganin podcastin pois vetämistä palvelusta tai Young vetäisi itse musiikkinsa sieltä pois. Young vetosi Roganin vastuuttomuuteen ja potentiaaliin olla vastuussa mahdollisista koronakuolemista erinäisten rokotekriittisten jaksojensa vuoksi. Spotify päätti kuitenkin säästää Roganin ohjelman ja poistaa Youngin musiikin palvelustaan. Asia on herättänyt paljon närkästystä, muun muassa siksi, että moni näkee Spotifyn ensisijaisesti musiikkipalveluna. Suuren artistin hylkääminen ylipäätään on myös musiikkipiireissä herättänyt hämmästystä.

Mutta kyse ei kuitenkaan ole vain musiikin poistamisesta ja yksittäisen artistin hylkäämisestä vaan jostain paljon isommasta yhteiskunnallisesta kannanotosta. On selvää, että Spotify on puolustanut päätöksellään sananvapautta. Onhan Spotify nykyisin musiikintoistopalvelun rinnalla myös tuhansien podcastien suoratoistopalvelu. Jos Neil Young olisi saanut uhkauksensa läpi ja Spotify sensuroinut yhden sen kuunnelluimmista podcast ohjelmistaan (jonka jaksoihin lukeutuu sadoittain muitakin aiheita kuin rokotekriittisyys), olisi siirrytty sananvapauden rajoittamisen puolelle ja liu’uttu pois liberaalin yhteiskunnan tunnuspiirteistä. Sananvapauteen kuuluu myös ne sanat, jotka eivät aina miellytä kaikkia.

Joe Rogan on vuosien saatossa ohjelmallaan ehtinyt tuoda esiin paljon kilpailevia, radikaalejakin mielipiteitä sekä ääniä, joita ei pelkästään valtamediaa seuraamalla kuulisi. Vaikka podcastin kuuntelija ei olisi kaikkien haastateltavien (tai ohjelman isännänkään) kanssa aina samalla linjalla, tärkein Joe Rogan Experience -ohjelman anti lienee se, että se auttaa kuulijaa ymmärtämään erilaisia näkemyksiä sekä niitä todellisuuksia, joista ohjelman eri haastateltavat tulevat. Se auttaa kuulijaa kilpailuttamaan omaa kantaansa ja toisaalta vahvistamaan valmiita ajatuksiaan. Moni Candace Owensin haastattelujakson kuunnellut todennäköisesti sai vahvistusta siitä, että ilmastonmuutosdenialismin taustasyyt ovat tieteellisestä näkökulmasta kyseenalaiset. Mutta kenties myös jotkut nyökkäilivät Owensin argumenteille ja liittyivät epäilijöiden joukkoon. Sen valinnan tekee kuulija itse. Ja tälle valinnan vapaudelle Rogan näyttää vihreää valoa.

Sanan- ja mielipiteenvapaus vapaassa yhteiskunnassa kuuluu jokaiselle. Ilman sensuroimatonta ja vapaata keskustelukulttuuria emme voi kehittyä ihmisinä emmekä liioin yhteiskuntana. Taas se, pystyykö jokainen perustelemaan oman mielipiteensä tieteellisesti vakuuttavasti, vaihtelee suuresti. Jokainen on silti lopulta vapaa muodostamaan oman mielipiteensä saatavilla olevan tiedon ja parhaan ymmärryksensä mukaan. Siitä vapaudesta on historian saatossa taisteltu riittävästi.

Nykypäivänä sosiaalisen median luoma verkosto ja uutisvirta ovat kuitenkin monelle ainoa todellisuus. Siksi misinformaation eksponentiaalisen leviämisen vaaroista ollaan syystäkin huolissaan. Akateemikot ovat spekuloineet, että kaikukammiot ja suodatetut uutisvirrat rajoittavat tiedon saantiamme. Näin voi unohtua kokonaan, että ihmisiä ja mielipiteitä on moneksi. Eriävien mielipiteiden, myös äärimmäisten sellaisten, sensuroiminen ei olekaan paras keino taistella niitä vastaan. Radikaalien mielipiteiden edustajat kyllä löytävät muita foorumeita jos valtavirran väylät eivät ole heille avoinna. Cambridgen yliopiston professori Frank Kelly on varoittanut, että jos ja kun misinformaatiota jakavat henkilöt tai ryhmät poistetaan julkisesta keskustelusta (eli sosiaalisen median alustoilta), niiden riski siirtyä ”alamaailmaan” ja piilotettuihin yhteisöihin kasvaa. Silloin keskustelua on enää vaikea seurata, (niin yksilön kuin tieteentekijänkin), ja jatkoseurauksia vielä vaikeampaa ennustaa.

Jos ei halua yhtyä rokotekriitikkoihin (johon en henkilökohtaisesti ketään kannusta) niin ainakin voi heitä kuuntelemalla löytää taustasyitä siihen miksi jonkun kanta rokotteisiin on kriittinen. Tai miksi joku ei usko ilmastonmuutokseen. Kun opimme ymmärtämään toisiamme paremmin, vain siten siltojen luominen, keskusteluyhteys ja ratkaisujen löytyminen onnistuu. Sen sijaan siis, että pelkäämme misinformaation vaaroja sensuroimalla niitä, voisimme avata korvat toistemme todellisuuksille ja löytää syitä miksi maailmankuvamme eroavat toisistaan. Puolin ja toisin. Ja juuri tähän Joe Roganin podcastin suuri suosio tuntuu nojaavan. Näyttöä niin ihmisten tiedonjanosta ja ymmärryksen halusta näyttää lopulta olevan. Onneksi. Kenties joku päivä Neil Young voisi istua Roganin haastateltavana ja kertoa oman tarinansa. Tai laulaa sen. Sitä odotellessa.

“There’s a world you’re living in
No one else has your part
All God’s children in the wind
Take it in and blow hard.”

Neil Young itse on joskus kirjoittanut – jos vain vielä muistaisi itse.

SUSANNA SANTOS

Calibren päätoimittaja

Author: Susanna Santos

Susanna Santos on kuluttajaekonomi, kirjoittaja ja Calibre.fi sivuston perustaja